Yhteystiedot

Kalevi Olli

+358 400 664601

kalevi.olli(at)gmail.com

kalevi.jpg



Kalevi Olli (s. 28.5.1951) on suomalainen oopperalaulaja, säveltäjä ja kapellimestari.

Olli kuului Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan 1977–1978, 1995–2007

Hän on vieraillut eri oopperoissa lähinnä saksankielisellä alueella. Hän voitti Timo Mustakallio -kilpailun vuonna 1977, Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1978 ja Toivo Kuula -kilpailun vuonna 1987.




Opiskeluvuodet Helsingissä ja Kansallisooppera 1971–1978

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Olli aloitti sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa 1971, Eino-Juhani Rautavaaran (soinnutus, kontrapunkti ja sävellys) ja Einar Englundin (soitinnus) johdolla.

Vuonna 1972 Timo Ryymin (laulu, kitarat ja piano) ja Kalevi Olli (laulu ja piano) perustivat Rahapula-nimisen folkrock yhtyeen, jossa muut jäsenet olivat Hannu Sinnemäki (laulu), Seppo Torpo (laulu), Hannu Pentti (laulu ja basso) sekä Kaarle Timonen (rummut). Ohjelmisto koostui Ryyminin ja Ollin sävellysten lisäksi muun muassa Beach Boysien, America` ja Crosby, Stills, Nash & Youngin kappaleista. Sovituksista vastasivat Olli ja Ryymin, sanoituksista heidän lisäkseen Sinnemäki ja Markku Kopisto. Yhtye sai samana vuonna levytyssopimuksen Kiss-levymerkille. Esikoissingle tehtiin syksyllä 1973 ja Lempiaihe-niminen albumi julkaistiin 1974. Rahapula esiintyi muun muassa Hotelli Hesperian yökerhossa.

Vuonna 1972 Kalevi aloitti Sibelius-akatemiassa yksinlaulun sivuaineopinnot Pekka Salomaan johdolla. Musiikkiopintojensa lisäksi Olli toimi opettajana Myllypuron ja Kontulan ala-asteilla 1972–1974, sekä pianonsoiton ja musiikinteorian opettajana Janakkalan musiikkiopistossa.

1974 Olli kiinnitettiin vakituiseksi laulajaksi Kansallisoopperan kuoroon. 1974 Olli lauloi myös Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa. Yhä lisääntyvien lauluesiintymisten vuoksi Olli joutui jättämään Rahapulan, ja yhtye hajosi Timo Ryyminin jatkaessa yksin soolouralla. 1976–1978 Olli hioi äänenmuodostustaan ja tulkintaansa myös Jorma Hynnisen johdolla.

Vuonna 1977 Olli voitti Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailun. Samana vuonna hän suoritti Sibelius-akatemian yksinlaulun diplomitutkinnon.

1978 tammikuussa Olli voitti Lappeenrannan valtakunnallisten yksinlaulukilpailujen miesten sarjan ensimmäisen palkinnon. Saman vuoden keväällä Kalevi Olli piti ensikonserttinsa Sibelius-akatemian suuressa salissa.

Vuosina 1975–1977 Olli lauloi runsaasti pieniä rooleja Kansallisoopperassa. 1977 Olli sai virkavapauden kuorosta ja siirtyi solistiksi. Vuosina 1976–1990 Olli teki lähes sata nauhoitusta Yleisradiolle. Vuosina 1974–1978 Olli lauloi säännöllisesti useimpien suomalaisten sinfoniaorkestereiden, mm. Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin solistina. Hänen ohjelmistoonsa kuului tuona aikana, oopperakirjallisuuden lisäksi joukko keskeisiä oratorioita (muun muassa Händelin Messias), passioita (Bachin Johannes- ja Matteus-passioiden bassoaariat), messuja ja kantaatteja sekä orkesterilauluja.

Saksan vuodet 1978-1986

Syksyllä 1978 Olli siirtyi Länsi-Saksaan, Frankfurt am Mainin oopperan solistikuntaan vahvuuteen, jossa hän lauloi vuoteen 1986. Saman aikaisesti hänellä oli myös vakituinen vierailusopimus Heidelbergin (1980–1981) ja Dortmundtin (1985–1986) oopperoiden kanssa.

Jo heti Saksaan siirtymisensä jälkeen Olli esiintyi Frankfurtin ympäristössä oratoriolaulajana, eri orkestereiden solistina ja sovittajana. Varsinaisen läpimurtonsa hän saavutti Geneven kansainvälisten laulukilpailujen voiton jälkeen 1981. Kyseisessä kilpailussa hän voitti myös Hessenin radion erityispalkinnon ja lisäksi hän sai konserttikiertueen Ranskaan ja Sveitsiin.

Vuosina 1978–1986 Olli lauloi parhaimmillaan yli 150 esitystä vuodessa, sovitus- ja sävellystyöt päälle. Konserttilaulajana hän kiersi ahkerasti Keski-Eurooppaa laajentaen koko ajan lauluvalikoimaansa. Geneven laulukilpailujen voiton jälkeen Olli aloitti yhteistyön Grüneburg-Trion pianistin, Ulrich Koneffken kanssa. Vuosikymmenen lopussa Ollin ja Koneffken esityskelpoisten laulujen määrä oli yli 300.

Lappajärven musiikkipäivät ja Seinäjoki 1986–1994

Ajatus Lappajärven Musiikkipäivistä oli saanut kimmokkeen Ollin konsertoidessa Lappajärvellä 1984, ja seuraavana vuonna pidettiin Lappajärvellä ensimmäiset musiikkipäivät.Esiintyjinä olivat Ollin ja Koneffken ohella mm. Keski-Pohjanmaan soittajistosta koottu jousiorkesteri, joka kantaesitti Musiikkipäivien nimikkoteokseksi muotoutuvan, Kalevi Ollin Järviseutu-sarjan.

Musiikkipäivillä oli alusta alkaen myös voimakas koulutuksellinen päämäärä. Lappajärven Musiikkipäivien yhteydessä järjestetyillä kursseilla oli sekä valtakunnallisesti arvostettuja pedagogeja että kansainvälisiä vetäjiä. 1986 Olli perusti juhlien yhteyteen Lappajärven kamarikuoron, Campanellon, jota hän myös johti vuoteen 2000 asti.

Olli perusti juhlien tarpeisiin ja muuhun ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun tanssiyhtyeen, joka vakiintui kantamaan nimeä Primavera. Sen vakituisia jäseniä, Ollin, laulu ja koskettimet, lisäksi olivat Erkki Korkiatupa, laulu, Mikko Valo laulu ja basso ja Heikki Viinamäki, laulu ja kitara. Yhtye toimi vuosina 1985–1995.

Olli muutti Suomeen, Seinäjoelle elokuussa 1986 ja aloitti Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston musiikinteorian lehtorina. Campanello-kuoron ohessa hän ryhtyi johtamaan Seinäjoen Mieslaulajia ja toimi myös Järviseudun ja Seinäjoen kansalaisopistojen opettajana. Seuraavana vuonna oli edessä suurhanke :Seinäjoen kaupunginteatterin ja Tangomarkkinoiden yhteistuotantona toteutettu Olavi Virran elämästä kertova musikaali, jossa Olli esitti Olavia. Seuraavana vuonna siitä tehtiin MTV 3:n ja Pauli Virran kanssa yhteistyössä samanniminen äänitaltiointi, johon Olli teki sinfonia-orkesterisovitukset.

Kesällä 1987 Olli sai valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Kalevi Olli oli jatkanut myös laulajana. Syksyllä 1987 Olli, Ilkka Paananen pianistinaan voitti ensimmäisen valtakunnallisen Toivo Kuula yksinlaulukilpailun Vantaalla.

1980-luvun lopulla Olli aloitti sanomalehti Ilkan musiikkikriitikkona ja kolumnistina ja jatkoi tehtävässä vuosituhannen vaihteeseen asti kirjoittaen yli 200 arvostelua ja kolumnia.

1990-luvulla hän luopui monista tehtävistä mutta jatkoi vielä Musiikkiopistossa 2000-luvun alkupuolelle yksinlaulun tuntiopettajana.

1994 Olli aloitti urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen kanssa konserttiyhteistyön, joka jatkuu edelleen. Kiviniemi ja Olli ovat konsertoineet runsaasti Suomessa ja Keski-Euroopassa.

Seinäjoen oopperayhdistys 1990–2000

1990-luvun taitteessa Erkki Aura, Antti Vainio ja Kalevi Olli päättivät perustaa Seinäjoelle oopperayhdistyksen, jonka produktioissa Olli lauloi lähes 50 näytöstä.

Kansallisooppera 1995-2007

Ollin palasi Kansallisoopperaan Rossinin Sevillan parturin Don Bartolon roolissa 1996. Tätä roolia Olli esitti Kansallisoopperassa tulevina kausina yhteensä yli 40 kertaa. Hän vieraili Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa kymmenkunta kertaa Musorgskin Boris Godunov -oopperassa Varlamin roolissa.

Kansallisoopperassa Olli lauloi uransa aikana yli 300 solistinäytöstä ja vuosina 1973–1977 yli kaksisataa näytöstä kuorossa.

Joulukuussa 2001 Olli vastaanotti arvostetun Artturi Leinonen-palkinnon Etelä-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Teatteri

Kansallisoopperan ja Saksan vuosinaan hän sai tuntumaa puhe- ja musiikkiteatteriin. Teatteriprojektit Seinäjoen kaupunginteatterissa antoivat Ollille rohkeutta lähteä omiin produktioihin, ja hän keväällä 1998 hän käsikirjoitti, sovitti ja ohjasi oman musiikkinäytelmänsä "Kulkuriveljeni Jan", joka sai ensi-iltansa Lappajärvellä ja myöhemmin sitä esitettiin vierailuproduktiona eri paikkakunnilla parikymmentä kertaa.

Joulukuussa 1998 Seinäjoen vanhassa kaupunginteatterissa esitettiin Ollin käsikirjoittama, sovittama, ohjaama Matildan uni, joka sai ensi-illan Seinäjoen kaupunginteatterissa 1999 ja sen 14 näytöstä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta loppuunmyytyjä.Vuonna 2000 Matildan unen toteutus laajeni, kun Olli sovitti sen musiikin suurelle sinfoniaorkesterille, jota johti Gabor Angyal. Matildan unen musiikki taltioitiin levylle.Matildan unen ensi-ilta oli 18.12 ja Iris-filmi Tampereelta kuvataltioi sen. Esityksiä oli yhteensä 10 ja ne kaikki olivat loppuunmyytyjä.Matildan unen esityksiä vuosina 1998–2000 kertyi yhteensä 28 ja sen näki yli 10000 ihmistä.

Vuonna 2009 Olli perusti Vantaalle kamarikuoro Lumous Groupin.

Jouluna 2012 Lumous Group esitti Matildan Unen  Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa  yhdessä Tapiolan kuoron ja orkesterin kanssa, johtajana Pasi Hyökki sekä uruissa Matti Pesonen.

Vuonna 2013 Ollille myönnettiin valtion  taiteilijaeläke .

Syksyllä 2013 Olli esiintyi menestyksekkäästi Saksassa Frankfurtissa sekä sovittajana että oopperalaulajana kapellimestari Bernhard Seelbachin jäähyväiskonsertissa "WIE SCHÖN IST DOCH MUSIK" yhdessä mezzosopraano Gail Gilmoren ja sopraano Judith Berningen kanssa, orkesterina Neue Philharmonie Frankfurt.